Tutkija, hutkija, ja tarkkailija
Mietin jo 2020 keväällä yhteiskunnallisesti orientoituneen asiablogin perustamista. Ruotisin koronaan ja kaikkeen muuhunkin kiinnostavaan – politiikka, talous, kulttuuri – liittyviä asioita tutkijan aivoilla prosessoiden, analyyttisella otteella.
Pyrin analysoimaan asioita, tilanteita, lausuntoja ja niiden taustoja. Tarkastelen asioita pintaa syvemmältä, etsin yksityiskohtaisempaa evidenssiä, yritän selittää monimutkaisia ilmiöitä helpommin omaksuttavassa muodossa. Olen analyyttinen tarkkailija, asioiden selvittäjä.
Kyselin Facebookissa ystäviltä nimiehdotuksia sivustolle, ja yksi ehdotuksista oli ”Hutkija”. En oikein lämmennyt sille, koska siitä tuli mielleyhtymä, että juurikin hutkitaan ja sählätään, sen sijaan että vedetään henkeä ja inventoidaan asiat ilman kovaan ääneen oman asian puolesta huutamista.
Tutkija pyrkii objektiivisuuteen ja täsmällisyyteen, ja läpinäkyvyyteen. Hutkija tuo mieleen muutamia populismia tehokkaasti hyödyntäviä poliitikkoja, jotka osaavat taitavasti vedättää sitä porukkaa, jolla ei ole ne ajovalot ja tarkemmat anturit päällä, porukkaa, joka uskoo kyseenalaistamatta auktoriteettien saneleman informaation, jos se on yhtään heidään agendaansa sopivaa. Tutkiminen voi antaa aihetta hutkimiseen, mutta valitettavan usein hutkitaan ennen kuin tutkitaan.
Koronasairauteni pitkittyi, ja kirjoitukset jäivät odottamaan luonnoskansioon. Sanottavaa olisi, mutta yhden naisen aika ja energia ei riitä kovin monikanavaiseen journalismiin varsinaisen palkkatyön päälle. joten olen päättänyt sulavasti laittaa kaiken tänne omalle sivustolle. Osa jutuista on kevyttä ja mukavaa rentoutumishömppää, osa viiltävää kriittistä journalismia siten, kuin tutkija asiat näkee.
Inhoan klikkijournalismia yli kaiken, ja siksi minusta on toimivaa erotella eri tyyppisiä sisältöjä sopivilla etuliitteillä, jotta kenenkään ei tarvitse klikata lukemaan jotain itselleen turhaa. Tähän tarkoitukseen en keksi oikein parempaakaan, joten Tarkkailija on alter egoni, joka kirjoittaa asiapainotteisesti ja rakentavan kriittisesti, kokeneen tutkijan otteella ja perspektiivillä. Jos ”hutkin”, eli kirjoitan jotain sellaista terävää analyysiä, josta joku voisi pahoittaa mielensä, perustelen ja selitän näkemykseni.
”Tarkkailija” ei ole kovin persoonallinen tai erottuva nimimerkki, mutta siinä yhdistyy toimivalla tavalla tutkiminen ja analyyttisyys, kriittinen ja rakentava kommentointi, ja tarvittaessa sivaltava sanan säiläkin.
Ongelmien tunnistaminen ja analyyttinen erittely vie asioita kohti ratkaisuja.
En halua olla ikävä ihminen, mutta…
Selvityksilläni ”hutkiminen” ei ole ensisijainen tavoitteeni, vaan se, että ymmärryksen ja älykkään keskustelun määrä kasvaa. Oppiminen ja yhteistyö loistaa oudolla tavalla poissaolollaan koronapandemian hoidossa Suomessa. Sen sijaan selitetään ja jopa sepitetään pseudotieteellisiä perusteluja poliittisille agendoille (esim. maski-gate). Tämä tapahtuu Suomessa, maailman parhaiten koulutetussa ja vähiten korruptoituneessa maassa!
Suomi ei nykymallilla pysty räpiköimään koronakriisin läpi. Emme voi hokea, että kyllä päättäjät tietävät ja annetaan heille työrauha, kun he selkeästi eivät tiedä. Ei kenenkään asiantuntijan tai edes työryhmän muodostama kokonaiskuva tai tilasto ole täydellinen totuus. Kaikessa tiedossa on tällä hetkellä katvealueita, ja niiden tunnistaminen vie asioita eteenpäin. En minäkään luule tietäväni kaikkea tai pysty kartoittamaan tyhjentävää kokonaiskuvaa, mutta pystyn silti jotakin kontribuoimaan keskusteluun yleistä hyvää edistääkseni.
Analyysissä ei kannata pidätellä siksi, että jollekin voisi tulla paha mieli. Sama asia tuottaa toiselle hyvää ja toiselle pahaa mieltä. Aina jollakin on paha mieli.
Kun esimerkiksi tätä koronafarssia on nyt jo vuosi seurattu, niin onhan tässä Tarkkailijalle savottaa. Aika monella sairastuneella tai heidän läheisellään on paha mieli.
Kirjaudu jotta voit kommentoida.